Näyttelymatka Helsinkiin 30.07.2006

FIN*Norleon - Kissaharrastuksesta - Uutta - Sekalaista

Helsinki 30.07.2006

Surokin näyttely olisi saattanut jäädä minulta muuten väliin, mutta kun Lulu oli viimeistä kertaa pentuluokassa, niin olihan sinne lähdettävä. Sunnuntaina Lulu oli vain 2 päivää vajaa 6 kuukautta, joten nuorten luokka häämötti jo. Lulu on pienestä pitäen ollut kivan kokoinen neiti, näyttelypäivän aamuna otettiin huvin vuoksi taas paino ja sitä oli kertynyt jo 3,7 kg! Ei mikään pieni neiti ;-) Kun Saga nyt tosiaan on tiine, niin vanhempieni kanssa sovittiin, että Lulu menee näyttelyn jälkeen sinne kesäleirille ;-) Ettei vaan tuo tullessaan mitään pöpöä.

Tätä näyttelyä varten Lulu sai söötin vaaleanpunaiset verhot edellisten kissaverhojen tilalle. Olisihan se tietysti voinut lainata Roopen tai Sagan verhoja, mutta äkkiähän nuo nyt ompeli. Vähän oli harkinnassa, että kuvauttaisin Lulun, Harri Wikstrand kun oli näyttelyä kuvaamassa. Toisaalta 5 viikkoisena Lulu oli söötti karvainen pallero ja nyt vähän vajaan 6 kuukauden iässä ei niinkään söpö, eikä yhtään enää pennun näköinen...

Näyttely oli tuttuun tapaan jäähallilla ja suunnistin paikalle hyvissä ajoin, jotta saisin auton parkkiin jonnekin sisäänkäynnin läheisyyteen. Tällä kertaa vain tuo ajoissa sattui olemaan todella ajoissa, kun matka kesti vain puoli tuntia... Joten olinkin paikalla puoli tuntia ennen eläinlääkärin tarkastuksen alkua. Toisaalta oli hyvä olla ajoissa, koska jonottamaan olisi joutunut joka tapauksessa.

Lulun arvostelu oli aika pikaisesti, kai johtuen siitä ettei tuomari puhunut omistajille juuri mitään ja homma eteni siitä syystä nopsaan. Väriryhmässä VII oli vain kolme kissaa: Lulun lisäksi urospentu ja nuorissa oleva naaras. Tuomarin ainoa kommentti Lulusta oli se, että tykkää muuten kaikesta siinä, mutta kovat ovat liian alhaalla. Itse en tuohon kommenttiin voi todellakaan yhtyä, kun omasta mielestäni Lulun korvat ovat juuri sopivalla korkeudella. Joka tapauksessa tuomari siis piti urospennun ja vertasi sitä nuortenluokan neitiin. Ihmetys olikin suuri, kun Lulun arvostelusetelissä lukikin VP!

Menin samantien selvittämään asiaa sihteeristöön, jossa ei pystytty asialle tekemään mitään, koska tuomari oli kirjoittanut arvostelusetelin lisäksi myös lakanaan Lulun numeron. Sen jälkeen asiaa tarkistettiin tuomarilta, joka sanoi ettei uskonut tehneensä virhettä. Tämän jälkeen molemmat pennut sitten otettiin uudestaan tarkasteluun ja edelleen tuomari piti päänsä ja sanoi, ettei virhettä ollut tapahtunut.

Lulu siis oli VP, vaikka ei aluksi ollutkaan :-/ Hyvin kummallista. Ja tuomari oli kuitenkin antanut vp-mitalinkin tälle toisen kissan omistajalle. Varmasti tilanteesta jäi molemmille huonot fiilikset. Kai se sitten meni niin, että tuomarilla ei ollut kanttia myöntää olleensa väärässä...

Muuten päivä sujui mukavasti ja tuli tehtyä ostoksiakin. Koko ajan tuntui olevan muka kiire jonnekin ja muiden kissojen katselu jäi todella vähälle. Lulu nukkui taas suurimman osan ajasta, ja onkin ainakin tällä hetkellä helpoin näyttelytettävä joka minulta löytyy ;-) Aikahan voi kääntää asian ihan päälaelleen..


Lulun pesuoperaatio päättyi siihen, että jalka jumiutui pystyyn ;-)




©jostling


©jostling